Kenen päihteidenkäytöstä olet huolestunut?
Alkoholismi – kun olet huolissasi omasta tai läheisesi alkoholin käytöstä
Sinulla on syy, miksi olet päätynyt tälle sivulle.
Useimmiten taustalla on huolta, epätietoisuutta ja väsymystä.
Ehkä olet pohtinut jo pitkään, onko tämä enää normaalia? Yrittänyt kaikkia keinoja parantaaksesi tilannetta, ja silti mikään ei tunnu muuttuvan.
Et ole yksin. Huolesi on luultavasti aiheellinen.
Mitä alkoholismi on?
Alkoholismi on aivosairaus.
Se ei ole heikkoutta, huonoja valintoja tai moraalista puutetta.
Alkoholismi on päihderiippuvuuden muoto. Toistuva alkoholinkäyttö muuttaa aivojen toimintaa ja häiritsee aivojen normaalia viestintää useiden välittäjäaineiden kautta. Vähitellen aivot alkavat pitää alkoholia tärkeämpänä kuin monia ihmisen selviytymiselle olennaisia asioita. Samalla tavalliset mielihyvän lähteet menettävät merkitystään.
Alkoholi alkaa ohjata ajattelua, käyttäytymistä ja elämää. Juomisesta tulee pakonomaista, vaikka haitat olisivat ilmeisiä – sekä sairastuneelle että hänen läheisilleen.
Alkoholismi on myös tunne-elämän sairaus. Alkoholia käytetään keinona säädellä ahdistusta, stressiä, levottomuutta tai tyhjyyttä. Aluksi alkoholi saattaa kyllä helpottaa oloa, mutta ajan myötä se usein lisää ahdistusta ja alakuloa sekä kuormittaa aivoja entisestään.
Sairautta ylläpitää sairaudentunnottomuus: alkoholismiin sairastunut ei itse kykene näkemään tilanteensa vakavuutta. Tämä tekee avun vastaanottamisesta vaikeaa – ja läheisen asemasta erityisen raskaan.
Suomessa alkoholismia sairastaa arviolta noin 225 000 ihmistä. Suurin osa heistä on työssäkäyviä ja perheellisiä. Alkoholismi ei aina näy ulospäin. Se voi pysyä pitkään piilossa, perheen sisäisenä salaisuutena – ja sen seurauksista kärsivät myös läheiset.
Mistä alkoholismi tunnistetaan?
Alkoholismi on virallinen sairausdiagnoosi (WHO, ICD-10).
Sitä arvioidaan oireiden perusteella – ei juotujen annosten määrällä.
Riippuvuuteen viittaavat esimerkiksi:
- pakonomainen tarve käyttää alkoholia
- vaikeus lopettaa tai rajoittaa juomista
- vieroitusoireet juomisen vähentyessä
- sietokyvyn kasvu
- elämän kaventuminen alkoholin ympärille
- juomisen jatkuminen haitoista huolimatta
Alkoholismi ei määräydy sen perusteella, kuinka paljon ihminen juo. Ratkaisevaa on se, pystyykö hän hallitsemaan alkoholin käyttöään vai alkaako alkoholi vähitellen hallita häntä. Jos haitoista huolimatta lopettaminen toistuvasti tuntuu vaikealta, on hyvä hakea ammattilaisen arviota.
Moni alkoholisti pystyy omin voimin olemaan juomatta pitkiäkin jaksoja. Tämä saattaa hämmentää läheisiä ja herättää toivoa. Kuitenkaan juomattomat jaksot eivät vielä tarkoita, että sairaus olisi poissa – ja siksi pettymyksiä voi tulla toistuvasti.
Mistä alkoholismi johtuu?
Kukaan ei valitse alkoholiriippuvuutta.
Osa ihmisistä on kuitenkin alttiimpia sairastumaan kuin toiset. Riippuvuus syntyy perinnöllisen alttiuden, ympäristötekijöiden ja alkoholin käytön yhteisvaikutuksesta. Tarkkaa syytä ei vieläkään tunneta.
Kun sairaus on puhjennut, se on ensisijainen sairaus. Alkoholismia sairastava ei juo siksi, että hän on masentunut tai ahdistunut – vaan siksi, että hän on alkoholisti.
Alkoholin vierotusoireet aiheuttavat lisää masennusta ja ahdistusta ja saavat alkoholistin uskomaan, että juominen kannattaa. Tästä syntyy kierre, joka vaatii päättyäkseen usein katkaisuhoitoa ja kuntoutusta.
Hoidossa järjestys on tärkeä: alkoholismi hoidetaan ensin. Sen myötä usein myös muut mielialaan liittyvät oireet alkavat helpottaa.
Alkoholismi ei ole sinun syysi – olit sitten läheinen tai alkoholisti. Toipuminen on kuitenkin aina alkoholistin omalla vastuulla.
Riskikulutus, suurkulutus vai alkoholismi?
Riskikulutuksessa ihminen pystyy vielä vaikuttamaan juomiseensa. Alkoholismissa näin ei enää ole.
Alkoholismissa jo ensimmäinen annos voi käynnistää pakonomaisen juomisen. Sairaus ottaa ohjat, ja sairastunut menettää hallinnan – riippumatta tahdonvoimasta tai lupauksista.
Moni alkoholisti toivoo voivansa palata kohtuukäyttöön. Tutkimus ja kokemus osoittavat, ettei tämä ole realistinen tai turvallinen tavoite. Alkoholiin liittyvät muistijäljet ja herkistyneet palkitsemisjärjestelmät voivat säilyä vuosia, vaikka alkoholisti pysyy raittiina. Yritykset alkoholin hallittuun juomiseen johtavat usein vähitellen takaisin hallitsemattomaan käyttöön.
Kantamossa hoidon tavoite on täysi päihteettömyys ja toipumisen tukeminen.
Alkoholismi näyttää erilaiselta eri ihmisillä
Moni ajattelee, että alkoholismi näkyy työpaikan menetyksenä, julkisena päihtymisenä tai jatkuvana juomisena. Kaikkien kohdalla näin ei kuitenkaan ole.
Alkoholiriippuvuus näyttää usein erilaiselta naisilla kuin miehillä. Työ, perhe, lasten harrastukset ja kodin arki voivat edelleen hoitua hyvin, vaikka alkoholi alkaisi hallita elämää. Juominen tapahtuu usein silloin, kun muut eivät sitä näe.
Naisiin kohdistuu enemmän odotuksia siitä, miten perheestä, lapsista ja arjen sujumisesta tulisi huolehtia. Häpeä ja salailu auttavat riippuvuuden etenemistä. Moni nainen hakeutuu hoitoon vasta siinä vaiheessa, kun fyysinen ja psyykkinen kuormitus on kasvanut suureksi. Oireina voi olla esimerkiksi uupumus, masennus, ahdistuneisuus tai univaikeudet.
Biologisten ja hormonaalisten tekijöiden takia naiset voivat myös sairastua miehiä nopeammin. Jos alkoholia tarvitaan yhä useammin rentoutumiseen, stressin lievittämiseen tai nukahtamiseen, kannattaa oma tilanne arvioida.
Omaa alkoholin käyttöä ei kannata verrata muiden juomiseen. Jos alkoholi hallitsee ajatuksia tai arkea, siihen kannattaa hakea apua.
Alkoholismi on koko perheen sairaus
Alkoholismi ei kosketa vain sitä, joka juo.
Se koskettaa puolisoa, lapsia, vanhempia ja muita läheisiä.
Läheinen elää usein pitkään:
- häpeässä ja syyllisyydessä
- epävarmuudessa ja pelossa
- ristiriitaisten lupausten keskellä
- tilanteessa, jossa oma todellisuudentaju alkaa hämärtyä
Lapsi huomaa herkästi muutokset vanhemman käytöksessä. Vaikka hän ei tiedä, mistä on kyse, hän huomaa mielialojen vaihtelun, poissaolon ja rikotut lupaukset. Lapsi saattaa alkaa etsiä selitystä tilanteelle itsestään.
Pitkittynyt alkoholismi sairastuttaa myös läheisiä.
Miten läheisen kannattaa toimia?
Alkoholinkäytön vähättely, ristiriitaiset selitykset ja ongelman kiistäminen herättävät läheisissä helposti turhautumista ja tarvetta todistaa, että ongelma on todellinen.
Väittely kuitenkin harvoin auttaa.
Rakentavampi tapa on pysyä rauhallisena ja esittää avoimia kysymyksiä sekä kertoa omista havainnoista ilman syyttelyä. Kunnioittava kohtaaminen tukee muutosta.
On hyvä myös muistaa, että mitä pikemmin sairastunut joutuu kohtaamaan oman juomisensa seuraukset, sitä pikemmin hän voi saada apua. Älä suojele häntä siltä, mitä hänen oma käyttäytymisensä on aiheuttanut.
Toipuminen on mahdollista – myös perheelle
Alkoholismi on sairaus, joka aiheuttaa juomista. Siksi toipuminen tarkoittaa enemmän kuin juomisen loppumista.
Aivoilla on huomattava kyky korjata itseään, kun juominen loppuu. Palautuminen on nopeaa ensimmäisen kuukauden aikana, mutta jatkuu jopa vuosien ajan. Ajattelu, tarkkaavaisuus, muisti ja tunteiden säätely vahvistuvat vähitellen. Tavalliset elämän ilot, läheiset ihmissuhteet, harrastukset, liikunta ja pienet onnistumiset alkavat taas tuntua hyvältä.
Alkoholiriippuvuus säilyy kuitenkin kroonisena, ja ainoa varma keino pysyä terveenä on olla käyttämättä alkoholia.
Toipuminen koskettaa koko perhettä. Myös läheinen tarvitsee apua, tukea ja tilaa toipua. Ajan myötä luottamus voi palautua, ja läheinen voi jälleen kokea olonsa turvalliseksi ja nähdyksi. Kantamossa hoidon aikana huomioimme myös läheiset. He saavat tietoa sairaudesta ja pääsevät osaksi hoitoa läheisviikonlopun yhteydessä.
Milloin on syytä hakea apua?
Moni hakee apua vasta silloin, kun alkoholi on aiheuttanut vakavia ongelmia terveydelle, ihmissuhteille tai työelämälle. Apua kannattaa hakea paljon aikaisemmin.
Hakeudu avun piiriin, jos:
- olet huolissasi omasta tai läheisesi juomisesta
- juominen vaikuttaa perheen arkeen tai turvallisuuteen
- lupaukset eivät pidä eikä vähentäminen onnistu
- oma jaksamisesi on koetuksella
Kun huomaa miettivänsä omaa alkoholin käyttöä yhä useammin, läheiset ilmaisevat huolensa tai yritykset vähentää juomista eivät onnistu, on hyvä hetki pysähtyä.
Muista, että mitä aikaisemmin haet apua, sitä paremmat mahdollisuudet sinulla on ehkäistä riippuvuuden kehittymistä.
Usein kysytyt kysymykset
Mitä eroa on liikakäytöllä ja alkoholismilla?
Alkoholin liikakäytössä on pohjimmiltaan kyse siitä, että käyttää alkoholia yli suositusmäärien. Annosrajat ovat tässä hyviä mittareita. Esimerkiksi THL:n sivuilta löytyy käyttösuosituksia. Mikäli alkoholia kuluu enemmän kuin suositukset antavat myöten, ilmenee liikakäyttäjällä hyvin usein niin fyysisiä kuin psyykkisiä ongelmia. Alkoholin liikakäyttäjä voi kuitenkin helposti siirtyä kahviin viinilasin sijaan. Alkoholismissa määrillä ei sinänsä ole merkitystä. Olennaista on se, että alkoholi alkaa ohjata elämää eikä ihminen pysty hallitsemaan juomistaan.
Juoko alkoholisti koko ajan?
Ei välttämättä. Esimerkkinä voi olla ihminen, joka ei juo päivittäin, mutta kun hän juo, se on hallitsematonta eikä hän osaa lopettaa. Tai kyseessä voi olla ihminen, joka juo vain silloin, kun kukaan muu ei näe. Alkoholismin keskeinen kriteeri on, että käyttö jatkuu kiistattomista haitoista huolimatta. Ihmissuhteet ja terveys kärsivät, mikä voi usein vaivata myös alkoholistia, mutta hän ei kuitenkaan osaa vähentää juomistaan.
Voiko alle 30-vuotias olla alkoholisti?
Voi olla. Alkoholismille ei ole ikärajaa. Perinnöllinen alttius lisää riskiä sairastua alkoholismiin, joka kehittyy kuukausien tai vuosien ajan. Mitä nuorempana alkoholinkäyttö alkaa, sitä suurempi on riski sairastua myöhemmin riippuvuuteen. Me Kantamossa hoidamme 18-vuotiaasta lähtien kaiken ikäisiä päihderiippuvaisia.
Voiko alkoholismista parantua?
Ei, mutta siitä voi toipua. Sairaus pysyy kroonisena, ja ainoa varma keino pysyä terveenä on olla käyttämättä alkoholia.
Minnesota-hoidossa saa mahdollisuuden aloittaa päihteettömän elämän rakentamisen. Hoidossa sairastunut ymmärtää, ettei pelkkä alkoholista luopuminen ratkaise kaikkia ongelmia ja näkee, mitä alkoholi on hänen elämälleen aiheuttanut. Hän oppii, miten voi elää laadukasta elämää – ilman päihteitä.
Läheiseni on alkoholisti. Mitä minun pitäisi tehdä?
Ensimmäinen asia, joka jokaisen läheisen tulee ymmärtää, on se, ettei hän ole syyllinen tilanteeseen.
Ei ole olemassa syytä tai syyllisiä alkoholin käyttöön. Me päihderiippuvaiset käytämme päihteitä, koska olemme päihderiippuvaisia. Osaamme kyllä kertoa sata syytä, miksi pitää juoda / käyttää päihteitä, mutta todellisuudessa emme tiedä itsekään.
Toinen tärkeä asia: kaikki mitä teet tai jätät tekemättä juomisen vähentämiseksi tai estämiseksi on turhaa. Siihen ei voi vaikuttaa kukaan muu kuin alkoholisti itse. Eli juomisen kontrollointi kannattaa lopettaa.
Kolmas ja ehkä se vaikein asia on ymmärtää, ettei läheinen voi auttaa päihderiippuvaista raitistumaan. Et voi rakastaa häntä raittiiksi. Vaikka kyseessä on fyysinen aivosairaus, vastuu itsensä hoitamisesta on päihderiippuvaisella itsellään. Mitä pikemmin hän joutuu kohtaamaan oman juomisensa seuraukset, sitä pikemmin hän voi saada apua.
Avun hakemisen syynä ei kuitenkaan aina tarvitse olla oma halu, usein riittää ulkoinen paine, esimerkiksi työnantajan tai perheen vaatimus. Kantamon Minnesota-hoitoon tulevista kuntoutujista yli 90% tulee juuri ulkoisella motivaatiolla. On päihdehoidon tehtävä motivoida ihminen raitistumaan itsensä takia.
Älä yritä väitellä alkoholistin kanssa, vaan pysy rauhallisena ja kerro omista havainnoistasi ilman syyttelyä. Esitä avoimia kysymyksiä, jotka voivat auttaa häntä näkemään omaa tilannettaan selvemmin. Älä suojele häntä juomisen seurauksilta ja pidä itsestäsi huolta.
Pysy vahvana ja ota meihin yhteyttä, me autamme.
Mistä alkoholismi johtuu? Mitkä ovat sen vaiheet?
Alkoholismi ja muut päihderiippuvuudet ovat kroonisia neurologisia sairauksia. Niiden syntyyn vaikuttavat niin perinnölliset tekijät kuin itse päihteiden käyttö. Sairauden etenemiseen vaikuttavat voimakkaasti myös ympäristötekijät: kuinka usein ja paljon henkilö pystyy päihteitä käyttämään.
Alkuvaiheessa alkoholia käytetään stressin lievittämiseen tai mielialan kohottamiseen. Juominen ei ole säännöllistä, mutta ensimmäiset seuraukset alkavat näkyä. Keskivaiheessa kontrolli heikkenee, käyttö muuttuu säännöllisemmäksi, ja ihmissuhteet sekä työ alkavat kärsiä. Myöhäisvaiheessa juominen muuttuu pakonomaiseksi, ja alkoholi hallitsee elämää.
Päihderiippuvuus näyttäytyy kuitenkin eri ihmisillä eri tavalla, eikä sairauden eteneminen ole kaikilla samanlaista.
Miten saada alkoholisti hoitoon?
Se on hyvin vaikea tehtävä, sillä alkoholismiin liittyy vahva kieltomekanismi.
Sairastuneen hoitoon saaminen ei kuitenkaan ole mahdoton tehtävä: se vaatii tietynlaisen otteen ja oikean ajankohdan, joka on jokaiselle yksilöllinen. Järjestä käytännön asiat valmiiksi ja ota väliintuloon mukaan ihmisiä, jotka ovat sairastuneelle tärkeitä. Hyvä ajankohta on, kun sairastunut ei ole alkoholin vaikutuksen alaisena. Lähesty tilannetta rauhallisesti ja ilman syyttelyä. Ilmaise huolesi rakkaudella ja rajasi selkeästi.
Me Kantamossa tarjoamme apua ja tukea myös läheisille. Vaikka sinusta tuntuisi, että kaikki on jo kokeiltu, kannattaa silti soittaa meille. Me autamme.
Voiko alkoholisti oppia kohtuukäyttöön?
Tutkimus ja kokemus osoittavat, ettei kohtuukäyttö ole alkoholistille realistinen tavoite.
Alkoholismissa jo ensimmäinen annos voi käynnistää pakonomaisen juomisen. Alkoholiin liittyvät muistijäljet ja herkistyneet palkitsemisjärjestelmät voivat säilyä vuosia, vaikka alkoholisti pysyy raittiina. Yritys alkoholin hallittuun juomiseen johtaa usein vähitellen takaisin hallitsemattomaan käyttöön.
Ainoa varma tapa pysyä terveenä on olla juomatta alkoholia.
Miksi naisten alkoholismi jää usein piiloon?
Naisiin kohdistuu enemmän odotuksia siitä, miten perheestä, lapsista ja arjesta tulisi huolehtia. Asiat usein hoituvat hyvin, vaikka alkoholi alkaisi hallita elämää. Usein juodaan kotona, iltaisin tai silloin, kun muut eivät sitä näe.
Moni pelkää leimautumista huonoksi äidiksi, puolisoksi tai ihmiseksi. Häpeän takia ongelmaa pyritään pitämään salassa mahdollisimman pitkään. Moni nainen hakeutuu hoitoon vasta silloin, kun fyysinen ja psyykkinen kuormitus on kasvanut liian suureksi.
Voiko alkoholiriippuvuus alkaa vasta 50-vuotiaana?
Kyllä voi. Alkoholiriippuvuus ei ole vain vuosikymmeniä runsaasti juoneiden sairaus. Myös myöhemmin lisääntynyt alkoholinkäyttö voi vähitellen johtaa riippuvuuteen.
Naisilla käyttö voi lisääntyä vasta vaihdevuosien aikana tai niiden jälkeen. Sen lisäksi, että kehossa tapahtuu biologisia muutoksia, osuvat vaihdevuodet usein myös elämäntilanteeseen, jossa moni asia muuttuu samaan aikaan. Näiden ja alkoholin vaikutusten yhteisvaikutus voi usein olla syy käytön lisääntymiseen.
Ikä ei ole este toipumiselle. Mitä aikaisemmin hakee apua, sitä paremmat mahdollisuudet on ehkäistä riippuvuuden kehittymistä. Toipuminen parantaa elämänlaatua merkittävästi myös myöhemmällä iällä.
Miksi läheiseni kieltää ongelman?
Kieltäminen on osa alkoholismin sairaudenkuvaa.
Vaikka kieltäminen voi tuntua tietoiselta valehtelulta tai manipuloinnilta, se on usein vain tapa suojata itseään häpeältä, ahdistukselta ja sisäiseltä ristiriidalta. Kieltäminen on ennen kaikkea yritys vakuuttaa riippuvaiselle itselleen, ettei ongelma ole niin vakava kuin se todellisuudessa on.
Lähteet
Aalto M, Alho H, Kiianmaa K, Lindroos L. Alkoholiriippuvuus. Duodecim, 2015.
Alkoholiongelmat. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä, 2018.
Beck AT, Wright FD, Newman CF, Liese BS. Cognitive Therapy of Substance Abuse. Guilford Press, 1993.
Cloninger CR, Bohman M, Sigvardsson S. Inheritance of Alcohol Abuse: Cross-Fostering Analysis of Adopted Men. Archives of General Psychiatry. 1981.
Heikkinen N, Niskanen E, Könönen M, Tolmunen T, Kekkonen V, Kivimäki P, ym. Alcohol Consumption During Adolescence Is Associated with Reduced Grey Matter Volumes. Addiction. 2017;112(4):604–613.
Hyytiä P. Päihteiden vaikutus kasvavan lapsen ja nuoren aivoihin. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. 2015.
Härkönen J, Savonen J, Virtala E, Mäkelä P. Suomalaisten alkoholinkäyttötavat 1968–2016: Juomatapatutkimuksen tuloksia. Raportti 3/2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2017.
Itäpuisto M. Pullon pohjimmaiset: Lapsi, perhe ja alkoholi. Kirjapaja, 2008.
Juntunen A, Määttä S, Könönen M, Kallioniemi E, Niskanen E, Kaarre O, Kivimäki P, Vanninen R, Tolmunen T, Ferreri F, Kekkonen V. Cortical Thickness Is Inversely Associated with Transcranial Magnetic Stimulation-Evoked N45 Potential Among Young Adults Whose Heavy Drinking Began in Adolescence. Alcohol: Clinical and Experimental Research. 2023.
Järvinen M. Motivoiva haastattelu. Käypä hoito -suosituksen lisätietoaineisto. Duodecim, 2025.
Kaasinen V, Halme J, Alho H. Pelihimon neurobiologiaa. Duodecim. 2009.
Kaprio J. Onko alkoholismi perinnöllistä? Duodecim. 2003.
Karttunen T. Naiserityistä päihdehoitoa: Etnografinen tutkimus päihdehoitolaitoksen naistenyhteisöstä. Väitöskirja, Jyväskylän yliopisto, 2019.
Keyes KM, Martins SS, Blanco C, Hasin DS. Telescoping and Gender Differences in Alcohol Dependence: New Evidence from Two National Surveys. American Journal of Psychiatry. 2010.
Kiianmaa K, Tiihonen J, Hyytiä P. Alkoholiriippuvuuden hermostollinen perusta. Duodecim. 2003.
Koob GF, Volkow ND. Neurobiology of Addiction: A Neurocircuitry Analysis. The Lancet Psychiatry. 2016.
Koskela, T., Ikonen, J. & Parikka, S. Aikuisväestön hyvinvointi ja terveys – Terve Suomi 2022. Tilastoraportti 31/2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2023.
McLellan AT, Lewis DC, O’Brien CP, Kleber HD. Drug Dependence, a Chronic Medical Illness. JAMA. 2000.
Myllyviita K. Häpeän hoito. Duodecim, 2020.
Mäkelä P, Härkönen J, Lintonen T, Tigerstedt C, Warpenius K . Näin Suomi juo: Suomalaisten muuttuvat alkoholinkäyttötavat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2018.
National Institute on Alcohol Abuse and Alcoholism (NIAAA). Understanding Alcohol Use Disorder. 2025.
Pfefferbaum A, Rosenbloom MJ, Chu W, ym. White Matter Microstructural Recovery with Abstinence and Decline with Relapse in Alcohol Dependence Interacts with Normal Ageing: A Controlled Longitudinal DTI Study. The Lancet Psychiatry. 2014.
Roine M, Ilva M, Takala J (toim.). Lapsuus päihteiden varjossa: Vanhempien päihteidenkäytöstä kärsivät lapset. A-klinikkasäätiön raporttisarja, 2010.
Ruisniemi A. Minäkuvan muutos päihderiippuvuudesta toipumisessa: Tutkimus yhteisöllisestä päihdekuntoutuksesta. Väitöskirja, Tampereen yliopisto, 2006.
Sarkola T. Effect of Alcohol on Hormones in Women. Väitöskirja, Kansanterveyslaitos / Helsingin yliopisto, 2001.
Sarkola T, Eriksson CJP. Alkoholi ja naisen steroidihormonit. Duodecim. 2002.
Savolainen M, Hotakainen K. Fosfatidyylietanolin (PEth) määrittäminen – testi luotettavampaan alkoholinkäytön osoittamiseen. Duodecim. 2021.
Vaihdevuodet. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Gynekologiyhdistyksen ja Suomen Menopaussitutkimusseuran asettama työryhmä, 2025.
Volkow ND, Koob GF, McLellan AT. Neurobiologic Advances from the Brain Disease Model of Addiction. New England Journal of Medicine. 2016.
World Health Organization. The ICD-10 Classification of Mental and Behavioural Disorders. World Health Organization, 1992.
World Health Organization. The Alcohol Use Disorders Identification Test (AUDIT): Guidelines for Use in Primary Care. 2001.
Alkoholiriippuvuustesti
Alkoholiriippuvuustesti SADD
Tämän testin kysymykset auttavat sinua selvittämään alkoholiriippuvuuden tasoa. Kysymykset koskevat viimeisintä 12 kuukauden jaksoa.
Klikkaa kussakin kysymyksessä omaa tilannettasi lähinnä vastaava vaihtoehto.
Lievä riippuvuus
Tämän testin mukaan alkoholiriippuvuutesi on lievää. Antoiko testi ajattelemisen aihetta? Jos olet tyytyväinen tulokseesi, tilanne ei vaadi toimenpiteitä. Mikäli juominen kuitenkin herättää ajattelemaan, voit tutustua aiheeseen esim. lukemalla lisää alkoholismista.
Kohtalainen riippuvuus
Tämän testin mukaan alkoholiriippuvuutesi on kohtalaista. Alkoholiriippuvuutesi on edennyt ja tilanne vaatii muutosta. Alkoholin sietokykysi on todennäköisesti kasvanut ja kykysi hallita juomisen aloitusta, määrää tai lopettamista on heikentynyt. Päihderiippuvuus on sairaus, josta voi toipua.
Vahva riippuvuus
Tämän testin mukaan alkoholiriippuvuutesi on vahvaa. Kun alkoholiriippuvuus on tällä tasolla, ainut mahdollinen tavoite on lopettaa juominen kokonaan. Alkoholismi on krooninen ja hoitamattomana kuolemaan johtava sairaus, jolle on luonteenomaista kontrollikyvyn menetys. Alkoholismista voi onneksi kuitenkin toipua.
Ei alkoholiriippuvuutta
Testin mukaan sinulla ei todennäköisesti ole alkoholiriippuvuutta.
Alkoholismi eli alkoholiriippuvuus on määritelty sairausdiagnoosiksi Maailman terveysjärjestö WHO:n kehittämässä Suomessa käytössä olevassa ICD-10-tautiluokituksessa.
”Alkoholismi on alkuperäinen, krooninen ja parantumaton kuolemaan johtava sairaus, jolle on luonteenomaista kontrollikyvyn menetys.”
– Amerikan lääkäriliitto
”Alkoholismi on primäärinen ja krooninen sairaus, jonka kehitykseen ja oireisiin vaikuttavat geneettiset, psykososiaaliset ja ympäristölliset tekijät. Sairaus etenee usein asteittain ja johtaa kuolemaan. Siihen kuuluu luonteenomaisesti juomisen hallinnan menettäminen, ajatusten keskittyminen päihteeseen alkoholin haitallisista vaikutuksista huolimatta sekä häiriintynyt ajattelukyky, lähinnä tilan kieltäminen. Jokainen näistä oireista voi olla jatkuva tai ajoittainen.”
– Journal of the American Medical Association, 1992
Tietoa kirjoittajasta
Mika Muukkonen on Kantamon johtava päihdeterapeutti. Mika on ollut töissä Kantamon päihdehoitokeskuksessa vuodesta 2018, jota ennen hän on ehtinyt kerätä kokemusta päihdeterapeuttina eri hoitolaitoksissa. Päihdetyö on Mikalle sydämen asia. Hän uskoo läheisten vaikutukseen ja keskustelevaan, ihmisläheiseen päihdetyöhön. Lue lisää
Mika Muukkonen
Johtava päihdeterapeutti – Kantamo
Ota yhteyttä, me autamme.
Asiantuntijamme vastaavat luottamuksellisesti ja veloituksetta kaikkiin kysymyksiinne joka päivä aamusta iltaan. Neuvomme päihderiippuvaisia, läheisiä ja työnantajia kaikissa riippuvuuteen ja hoitoon liittyvissä asioissa.
Soita 09 3611 988009 3611 9880 (pvm/mpm)
Lähetä WhatsApp-viestiWhatsapp-numero 09 3611 9880
Lähetä sähköpostiainfo@kantamo.fi
Näin asiakkaamme arvioivat hoitojaksoamme
Lähde: Kantamon asiakastyytyväisyyskysely 2023 (114 vastaajaa)
Jatkohoitopaikkakunnat
Kantamon jatkohoitoa tarjotaan yli 30 paikkakunnalla ympäri Suomea.
Lisäksi tarjolla on etäjatkoryhmiä, johon voi osallistua mistä päin maailmaa tahansa.
Kantamo mediassa
